Taustoja

Mikä on Hepovaaran hyvinvointitila?

Hepovaaran tila syntyi virallisesti toukokuussa 2009. Idea firmasta oli muhinut päässäni jo vuosia ja olin valmistellut asian huolella. Kun valmistuin "vaellusratsastuksen ohjaajaksi" vuonna 2009, päätin, että nyt tai ei koskaan. Olin valmis perustamaan oman tallin. Nimi Hepovaara juontui mummoni kotipihan nimestä ja olikin näinollen luontainen nimivalinta firmalle.

Tilalla oli tuolloin kolme hevosta, mistä lauma alkoi vähitellen karttua ja aluksi tavoitteena oli hankkia korkeintaan 6-7 hevosta. Yllätys yllätys, nyt hevosia on 15 (mukaanlukien omat ja 2,5 vierasta :).

Hepovaaran tila muuttui Hepovaaran hyvinvointitilaksi keväällä 2015. Nimenmuutoksen lisäksi toimintamme luonne on viime vuosina muuttunut myös merkittävästi. Olemme laajentaneet tiloja, niin että koko hevoskatraalla on hieman enemmän tilaa toteuttaa lajinmukaista käyttäytymistään. Joukkoomme on hevosten lisäksi liittynyt myös kolme minipossua ja pari kania. 

Pidän kovin paljon vaihtoehtoisista toimintatavoista kuten kengättömyydestä, kuolaimettomista suitsista, rungottomista ja joustorunkoisista satuloista ja mm. vaihtoehtoishoidoista. Hevosemme asuvat pihatoissa ja syövät mahdollisimman yksinkertaisesti. Mikään toimintamalli ei kuitenkaan ole absoluuttinen totuus, vaan kokeilen avoimin mielin uusia asioita ja poimin niistä käytäntöön kaiken mikä hyvältä ja sopivalta tuntuu kulloisessakin tilanteessa. :)

Kuka minä olen?

Olen Mira, Hepovaaran hyvinvointitilan perustaja. Ensimmäinen oikea hevosunelmani toteutui, kun olin 21-vuotias. Tuolloin sain islanninhevoseni, Kindin, joka on johtanut minut tähän päivään. Tie on ollut kiemurainen ja monin paikoin kuoppainen, eikä siitä mäkiäkään ole puuttunut, mutta olen tässä ja nyt, viisaan opettajani johdattamana: Elän unelmaani 15 kaviojalkaisen kanssa ja vien ihmisiä luonnon syliin ja autan heitä toivon mukaan löytämään hieman enemmän rauhaa hevosten ja luonnon avulla. 

Opin myös sen, että sisäistä ääntään tulee kuunnella, huolimatta muiden puheista. Ihana ohjaajani, harjoittelussa noin vuosi tai kaksi ennen yritykseni perustamista, kertoi minulle tarinan kuurosta sammakosta (eräs versio tarinasta löytyy mm. seuraavan linkin takaa http://taivaantakoja.blogspot.fi/2011/03/kuuro-sammakko.html).  

Nyttemmin olen kouluttautunut hevosenhoitajaksi Kiuruvedellä ja HeLMi-ohjaajuus on uusin aluevalloitukseni. Olen löytänyt entistä henkisemmän lähestymistavan elämään kokonaisuutena, mihin kuuluvat luonnollisesti myös hevoset. Tämä tarkoittaa sitä, että palvelutarjontamme tallina on muuttanut muotoaan enemmän hevosavusteiseksi kun ennen profiloiduimme vaellus- tai harrastetalliksi. 

Nykyään toimimme entistä enemmän hevosten tarpeita ja haluja kuunnellen ja autamme ihmisiä kohtaamaan itseään syvällisemmin hevosten avulla. Meillä käy ajoittain vieraita kouluttajia ja lisäksi vedän itse hevosavusteisen läsnäolon ryhmiä, jotka koen tällä hetkellä olevan hyvin lähellä sydäntäni.

"En etsi: minä löydän."

– Pablo Picasso